Miten ihmeessä ihmistä voikin väsyttää näin helvetisti? Työpäivä vasta liki puolessa ja mä olisin aivan kypsä kotiin nukkumaan... Työteho on nollilla (ehkä, kun kirjoitan täällä vain blogia) ja kiinnostus samaten. Onneksi kohta on kahvitauko, jonka lomassa voi pitää kisastudiota, kun suomen hiihtäjät aloittavat MM-kisat sprintillä. Eipä niistä varmaan mitalia tule, mutta onpahan jotain katsomista... Ensi viikolla, kun liki kaikki esimiehet on lomalla, voi "hyvällä" omalla tunnolla sitten katsella kisoja koneelta tai kahvihuoneen telkkarista...
Viikonloppuna olisi tiedossa hyvän ystävän häät, joita odotan pienellä kauhulla. Tavoistani poiketen, minulla on jo vaatteet ja kengät sukkahousuja lukuunottamatta valmiina, mutta kauhuni liittyy suhlasen vanhempiin. Suhlasen veljen häissä näet suhlasen äiti joutui sairaalaan ja isä putkaan... Toinen siis pätki toisen sairaalakuntoon kännipäissään... No, nyt he ovat kyllä (onneksi) eronneet, mutta paikalla tietenkin molemmat. Mietittiin Isännän kanssa, että kadotaan paikalta ennen kuin alkoholitarjoilu alkaa, niin meidän ei ainakaan tarvitse ryhtyä tappelemaan. Omasta mielestäni aivan loistava suunnitelma!
No, tämä tällä kertaa, taidan mennä työpöydän alle päiväunille ennen kahvitaukoa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti